Suoratoistopalvelut elokuvien katseluun

Striimaus on tänä päivänä monen suomalaisen huulilla. Suoratoisto – tai toiselta nimeltään striimaus (tulee englanninkielen sanasta streaming) – tarkoittaa yksinkertaisimmillaan internetin verkkopalveluiden lataamista ja tiedonsiirtoa. Striimaus eroaa kuitenkin normaalista osasiirrosta (normaali tiedostojen ja elokuvien lataaminen tietokoneelle tai muulle elektroniselle laitteelle) siten, että käyttäjälle tiedoston multimediaa aletaan esittää eli striimata täysin samaan aikaan, kun käyttäjän lähettämä tiedonsiirron tilauspyyntö on saavuttanut tilauksen vastaanottajan.

Miksi striimaus on niin suosittua?

Suoratoistopalvelut eli streaming-palvelut ovat vuosien varrella kasvattaneet yhä enemmän suosiotaan suomalaisten kotisohvilla. Yhä useamman älytelevisiosta, tietokoneesta tai tabletista löytyy vähintäänkin yksi suoratoistopalvelu. Striimauksen suosion takana seisoo sen nopeus, helppous ja saavutettavuus. Netin lukuisat suoratoistopalvelut ovat tuoneet tuhansia elokuvia ja tv-sarjoja suomalaisten ulottuville, missä vaan ja milloin vaan. Mutta tietysti vain silloin, kun laitteesta löytyy toimiva internet-yhteys.

Vaikka striimaus saattaa nimenä kuulostaa haastavalta, ei sen selaaminen ja käyttäminen loppujen lopuksi ole yhtään sen haastavampaa kuin esimerkiksi teksti-TV:n käyttäminen. Vaikka lataaminen voi vaatia jonkin verran elektroniikkataitoja, on itse sovelluksen käyttäminen ja elokuvien selailu suhteellisen helppoa. Laitteeksi käy mikä tahansa älytoiminnolla ja internet-yhteydellä varustettu laite, aina älytelevisiosta tablettiin tai kosketusnäytöllä varustettuun puhelimeen.

Esimerkiksi Mresell-nettikaupasta ostettu käytetty ja edullisempi Applen kone tai tabletti sopii siis loistavasti elokuvien ja tv-sarjojen katseluun. Sovellus ei vaadi laitteelta ammattimaisen suurta muistia tai prosessoria. Katselu käy näppärästi myös edullisilla älypuhelimilla ja televisiolla aina silloin, kun sen uusin päivitys tukee suoratoistopalvelun vaatimuksia. Jokaisen suoratoistopalvelun laitekohtaiset vaatimukset kannattaa aina tarkistaa etukäteen, ja ne voivat vaihdella palveluittain.

Mistä löytää itselleen parhaan suoratoistopalvelun elokuvien katseluun?

Vaikka suoratoistopalveluiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti eritoten viime vuosien aikana, löytyy eri palveluiden välillä hurjasti eroja. Suomalaisten ylivoimaisesti suosituimmat suoratoistopalvelut lienevät kuitenkin Netflix, HBO ja Viasatin Viaplay. Oikean suoratoistopalvelun valinta riippuu täysin käyttäjästä. Siinä missä HBO kiinnostaa eniten erityisesti pohjoismaalaisten ja brittiläisten sarjojen seuraajia, samalla on Netflix panostanut huikeita summia omaan Netflix Original -tuotantoon, jonka joukosta löytyy muun muassa Oscar-voittaja Roma ja kriitikoiden ylistämät Bird Box, Okja ja I Am the Pretty Thing That Lives in the House.

Viaplay ja C More Play taas ovat nimensä mukaisesti Viasatin ja C Moren kanavapakettien suoratoistopalveluita, jotka keskittyvät eritoten juuri omilla kanavillaan esitettyjen elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistoon. Näin katsojat eivät ole riippuvaisia tietyn elokuvan tai tv-sarjan aikataulusta, vaan omia suosikkeja voi seurata juuri silloin, kun itselle sopii. Viaplay ja C More Play sopivat loistavasti myös penkkiurheilijoille, sillä näiden suoratoistopalveluiden valikoimasta löytyy esimerkiksi Netflixiin ja HBO:hon verrattuna huomattavasti enemmän urheilua.

Suoratoistopalvelun sisällön lisäksi myös hinta vaikuttaa. Suurin osa palveluista tarjoaa asiakkailleen 7-30 päivän ilmaisen kokeilujakson. Sen aikana käyttäjä voi tutustua huoletta palvelun elokuviin ja tv-sarjoihin, ja kokeilujakson loputtua päättää asiakkuuden ilman lisämaksua, jos palvelun laatu, käytettävyys ja ennen kaikkea sisältö eivät vakuuta. Suoratoistopalveluiden hinnat liikkuvat yleensä noin 10-30 eurossa kuukausittain, riippuen jäsenyydestä (esimerkiksi Basic tai Premium) ja siitä, kuinka monta henkilöä voi palvelua samaan aikaan käyttää. Vaikka 30 euron kuukausimaksu saattaakin kuulostaa hurjalta, voi se osoittautua loppujen lopuksi yllättävän edulliseksi vaihtoehdoksi erityisesti niille elokuvafriikeille, jotka ahmivat useamman elokuvan tai tv-sarjan viikossa!

Kirjasta elokuvaksi

Kirja ja elokuvakäsikirjoitus

Elokuvat kiehtovat lähes kaikkia ihmisiä jollain tavalla. Jokaisella on varmasti joku suosikkielokuva tai elokuvagenre jota rakastaa katsoa. Joku saattaa viehättyä musikaaleista ja tanssielokuvista, kun joku toinen taas haluaa katsoa ja kokea piinaavaa jännitystä elokuvan muodossa. Välillä on ehkäpä parasta vain heittää aivot narikkaan ja katsoa supersankarielokuvaa, jossa elokuvan sankari murskaa vastustajansa, ja siinä sivussa suurimman osan kaupungin rakennuksista ja autoista.

Hyvä tarina viehättää aina ja pitää katsojan otteessaan läpi elokuvan. Mistä hyvät tarinat on sitten tehty? Moni kassamagneetiksi osoittautunut elokuva pohjautuu suosittuun kirjaan. Joukossa on toki paljon sellaisiakin elokuvia, joihin on suoraan luotu tarina ja elokuvan käsikirjoitus. Yllättävän moni elokuva on kuitenkin saanut alkunsa kirjasta, niitä kun on paljon helpompi kirjoittaa. Suosittu kirja on yleensä myös taloudellisesti varmempi sijoitus elokuvaksi kuin ihka uusi tarina. Jos lukijat ovat pitäneet jostain kirjasta, tykätään siitä todennäköisesti myös elokuvana, ja silloin sen filmaaminen ei ole taloudellisesti niin valtava riski.

Harry Potter ja muut kirjoina tunnetut

Viime vuosina on kuvattu elokuvaksi monia suosittuja nuorten kirjasarjoja. Hyvänä esimerkkinä toimii ”Harry Potter” – kirjasarja, jossa seurataan nuoren velhon elämää Tylypahkan velhokoulussa. Toinen suosittu elokuvaksi käännetty kirjasarja on ”Twilight”, joka taas kertoo vampyyrien ja ihmissusien elämästä tavallisten ihmisten parissa. Muita suosittuja kirjoja, joista on tehty elokuva tai elokuvasarja ovat olleet muun muassa ”Divergent – Outolintu”, ”Nälkäpeli” ja ”Labyrintti”. Kaikki nämä ovat osoittautuneet suosituiksi myös elokuvan muodossa. Oma lukunsa on tietysti Tolkienin eepoksesta ”Taru Sormusten Herra” kuvattu kolmen elokuvan sarja, joka rikkoi kaikki ennätykset lipputulojen ja palkintojen suhteen.

Kaikkia näitä voi tietysti pitää suhteellisen varmoina valintoina kun mietitään kuvattavia elokuvia. Suurin osa katsojista on jo tiennyt tarinan, lukenut kirjan, tykännyt siitä, ja haluaa todennäköisesti nähdä myös elokuvan. Kaikki ei kuitenkaan aina välttämättä ole niin yksinkertaista. Elokuvan tekijöiden täytyy olla hyvä ja osaava tiimi. Ammattilaisten käsissä hyvästä kirjasta varmasti saadaan myös hyvä elokuva aikaiseksi. Aina on olemassa kuitenkin riskejä, jotka pitää huomioida. Elokuviin halutaan monesti jotain tunnettuja näyttelijöitä houkuttelemaan katsojia. Jos elokuvaan valitaan täysin kokematon näyttelijäkaarti, on mahdollista että yleisö ei kiinnostukaan elokuvasta halutulla tavalla.

Käsikirjoittajan merkitys

Joskus elokuva voi tietysti iskeä yleisöön vaikka tarina ei olisikaan ennalta tuttu. Riskit ovat kuitenkin aina suurempi tässä tapauksessa. Kun tarinaa lähdetään muotoilemaan, eli tehdään contouring, niin on tärkeää että pystyy näkemään valmiin elokuvan mielessään. Miltä mikäkin näyttää valmiina katsojan silmissä. Pelkkä hyvä tarinakaan ei pelkästään riitä, vaan on pystyttävä ajattelemaan elokuvan tunnelmaa, käännekohtia, miltä ne tuntuvat katsojasta ja niin edelleen. Hyvät käsikirjoittajat erottuvat tässä selvästi, ja heillä onkin kyky puhaltaa tarina henkiin, sen sijaan että vain kirjoittaisivat tarinan tapahtumat paperille puhtaaksi. Mainioita esimerkkejä onnistuneista tarinoista ja elokuvista ovat muun muassa ”Forrest Gump” sekä ”Inception”.

Kirjoja kirjoitetaan kuitenkin koko ajan lisää, ja varmasti myös elokuvien tekijät seuraavat niiden kehitystä innolla. Aina tietyin väliajoin tulee jokin menestyskirja tai -kirjasarja, joka vie lukijoiden sydämet. Tämä luonnollisesti kiinnostaa heti elokuvateollisuutta, sillä moni lukija jopa odottaa että näkisi oman suosikkikirjansa tarinan valkokankaalla.

Elokuvat 2018

Vuosi vaihtui, ja vuosi 2019 kulkee kohti kevättä. Edellisen vuoden elokuvista julkaistaan dvd- ja bluray -versiot usein näin alkuvuonna ja keväällä. Tässä vaiheessa on siis hyvä vilkaista hieman taaksepäin, mitä vuosi 2018 meille elokuvissa tarjosikaan. Mistä tuli hitti, ja mikä inspiroi uusimpaan muotiin Kids Brand Storen kaltaisissa vaateliikkeissä?

Kotimaisen tähteyden huipentuma

Yksi puhutuimmista elokuvista viime vuonna oli BlacKkKlansman. Tässä Spike Leen ohjaamassa, ja osin myös käsikirjoittamassa, elokuvassa kerrotaan tositapahtumiin perustuva tarina Ku Klux Klan seuraan soluttautuneesta Ron Stallworthista. Elokuva sai peräti kuusi Oscar-ehdokkuutta tämän vuoden 2019 Oscareihin mm. gategoriassa paras elokuva. Suomessa elokuvan näkyvyyttä lisäsi tietysti kotimaisen vahvistuksemme Jasper Pääkkösen rooli rasistisena Felix Kendricksonina. Elokuva ja myös Pääkkösen roolisuoritus on saanut rutkasti kehuja, niin kriitikoilta kuin katsojiltakin.

Elokuvat musiikista, ja musiikki elokuvissa

Mennyt vuosi tarjosi myös useamman musiikkipainotteisen elämänkertaelokuvan. Suurin niistä lienee Bohemian Rhapsody, elokuva Queen -yhtyeestä ja etenkin sen keulakuva Freddie Mercurystä. Elokuvaa odotettiin ristiriitaisin tunnelmin, mutta se oli Suomessakin vuoden kolmanneksi katsotuin elokuva. Se oli myös viiden Oscarin ehdokas, ja Golden Globella palkittu vuoden paras elokuva.

Samoihin aikoihin julkaistiin myös uudelleen filmatisointi Star is Born. Kyseessä on rakkaustarina kokeneesta muusikosta ja uransa alkuvaiheilla kamppailevasta artistista. Huomiota vei tässä yhdysvaltalaisessa musikaalielokuvassa Lady Gagan päärooli Bradley Cooperin rinnalla. Se oli rooli, joka toi Gagalle Oscar ehdokkuuden parhaasta naispääosasta. Elokuvan kappale Shallow voitti myös Golden Globen, ja kahmaisi Gagan ehdokkuuden ohella seitsemän muutakin ehdokkuutta Oscareihin.

Kauhua ja erikoisuuksia

Alkuvuoden 2018 suuri keskustelun aihe oli Guillermo del Toron The Shape of Water. Elokuvaa on syystäkin kehuttu del Toron parhaaksi elokuvaksi, ja se kahmi alkuvuoden ilmestymisestään huolimatta huikeat 13 Oscar -ehdokkuutta. Elokuva on hieno keskittymä siitä, kuinka mitään ei saisi arvostella ja tuomita ulkonäön perusteella, sekä mihin ennakkoluulot ja pelot johtavat. Salaisen tutkimuslaitoksen mykkä siivooja löytää elämänsä rakkauden suljettuna säiliöön. Fantasiaelokuva kasvaa suureksi teokseksi, joka herätti keskustelua aina oheistuotteitaan myöden.

Tottahan vuoteen pitää mahtua myös pari kappaletta kriitikoiden kehumaa kauhua. Viime vuonna niitä olivat Hiljainen paikka, sekä Hereditary – Pahan perintö. Hereditary on näistä vähemmän pinnalle noussut Ari Asterin debyyttiohjaus. Hereditary ei ole säikyttelyelokuva, vaan enemmänkin ahdistava sellainen. Erityisesti perheellisille elokuva toimii kauhuleffana lapsitähtensä ansiosta, mutta kyllä siihen vertakin on saatu sopimaan.

Hiljainen paikka -elokuvan idea selvisi suurelle osalle jo trailereista. Ääntäkään ei saa päästää, tai maapallolle ilmestyneet otukset silpovat palasiksi. Elokuvaa on kehuttu juuri tunnelmastaan. Siitä kuinka se pitää otteessaan, ja millaista on kun jokainen ääni ratkaisee.

Supersankarit ovat edelleen täällä

Vuoden 2019 yksi odotetuimpia elokuvia on Marvelin Avengers. Viime vuonna potin räjäytti kuitenkin erilainen Marvel sankari Black Panther, joka nousi eritoten Yhdysvalloissa kovaan hypetykseen. Harvemmin näkee tämän mittaluokan elokuvaa, jossa lähes kaikki näyttelijät ovat tummaihoisia. Historiallinen merkitys ja roolimallit ovat siis taatut. Saipa elokuva ylistystä myös Oscareissa seitsemällä ehdokkuudellaan, ollen näin ensimmäinen supersankarielokuva parhaan elokuvan kategoriassa.

Myös Hämähäkkimies palasi valkokankaalle, tällä kertaa animaation muodossa. Spider-Man: Into the Spider-verse on täyspitkä animaatio useammalla hämähäkkimiehellä, sillä se yhdistää nimensä mukaisesti useamman universumin ja kasvutarinat. Luvassa mielenkiintoinen, hahmolle uskollinen ja vauhdikas versio seittisankarista.

Peppi Pitkätossu on mahtava roolimalli

Peppi Pitkätossu roolimallina

Peppi Pitkätossu on itsenäinen oman tiensä kulkija, siis upea roolimalli tytöille ja nuorille naisille. Itse asiassa koko naissukupuolelle, sillä Peppi tiesi aina mitä tahtoi. Pepiltä ei mennyt koskaan ”sormi suuhun”, vaan jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen oli olemassa aina käytännöllinen ratkaisu. Peppi on hyväntahtoinen anarkisti, joka haluaa kaikille hyvää. Yhteiskunta on aina sovittanut naisen tiettyyn rooliin ja nuorella naisella on aina ollut elämässä vähemmän liikkumavaraa kuin nuorella miehellä. Peppi on vilkas, auttavainen ja hyväntahtoinen ilopilleri, joka ei ole kaavoihin kangistunut. Peppiä ei voi ohjata sitoutumaan tiettyyn tapaa olla ja elää, vaan Peppi viisaana nuorena naisena valitsee elämänsä suunnan viisaasti itse.

Peppi on pirteä ja pippurinen

Peppi on voimakastahtoinen nuori nainen, mutta ystävällinen, sisukas ja pippurinen. Peppi asuu yksin isossa talossa, apinan ja hevosen kanssa. Hänellä on seuraa rakkaista eläimistä, mutta samalla luja vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Pepille ei kukaan aseta rajoja, sillä hänellä ei ole äitiä ja isä on jatkuvasti merillä. Peppi on itsenäinen oman tiensä kulkija, joka viis veisaa muiden mielipiteistä ja asetetuista sovinnaisuussäännöistä. Hän käyttää luovuutta pärjätäkseen päivästä toiseen. Luovuutta tarvitaan myös nykyään, koulussa, työssä ja harrastuksissa. Peppi on vahva ja rohkea. Hän ei lannistu vastoinkäymisistä, vaan laittaa rohkeasti toimeksi. Peppi on turva ja tuki suojattuun elämään tottuneelle Tommille ja erityisesti Annikalle, joka on pieni ja lainkuuliainen tyttö. Pepin seurassa Annika tuntee olonsa turvalliseksi. Pepillä on oma persoonallinen tyylinsä myös pukeutumisessa. Peppi-kengät ovat pitkät, joilla voi heilutella varpaita vapaasti, joten ole kuin Peppi ja hanki yhtä valloittavat kengät vagabond nettikaupasta.

Kukapa meistä ei iloista Peppiä tuntisi. ”Täältä tulee Peppi Pitkätossu ja niin edelleen.” Useampi meistä on varmasti kuullut puhuttavan maailmankuulusta, ruotsalaisesta lastenkirjailija Astrid Lindgrenistä ja hänen Peppi Pitkätossu kirjoistaan. Astrid Lindgren kehitti suositun Peppi-hahmon tyttärensä iloksi 1940-luvun alkuvuosina. Hän osallistui Peppi Pitkätossu -teoksellaan lastenkirjallisuuden kilpailuun vuonna 1945 ja voitti sen. Maailmankuulu ja suosittu Peppi Pitkätossu jakaa ihmisten mielipiteet. Peppi on toisille kuriton lapsi, jonka tekemisille jonkun pitäisi asettaa selkeät rajat. Monille Peppi on kuitenkin aitoa elämäniloa oleva, oman tiensä kulkija ja loistava roolimalli. Nykyään monet kirjallisuudentutkijat ovat pohtineet Pepin merkitystä tyttöjen ja naisten elämään myös feministisestä näkökulmasta.

Peppi luottaa nykyhetkeen ja tulevaan

Voidaankin sanoa, että Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu on oiva roolimalli kenelle tahansa naiselle, iästä riippumatta. Monille lukijoille Peppi hahmona on avautunut vasta aikuisena. Peppi on valloittava, vahva ja rohkea. Pepin esimerkin seuraaminen tietyissä luonteenpiirteissä nykyään kannattaa, sillä kouluttautuminen, työelämä, työpaikan valinta ja mahdollinen uudelleen kouluttautuminen vaativat ihmisiltä usein kekseliäisyyttä ja oivalluksia. Tämän päivän Peppi Pitkätossu on rohkea, joka asettaa elämälleen tavoitteet ja toimii saavuttaakseen ne. Peppi Pitkätossu on monen roolimalli, eikä todellakaan syyttä.

Tieteiskirjallisuuden kehitys

Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kuuluisa kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tekniikan ja tieteen vaikutusta ihmiseen ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Science fiction termi on amerikkalaisen Hugo Gernsbackin keksimä, kun taas Suomessa tieteiskirjallisuus termin on luonut tohtori Eino Kauppinen 1950-luvun alkupuolella. Tieteiskirjallisuus sisältää monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden kulta-aika oli 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun. Kulta-aikaa seurasi aika, joka oli pohjimmiltaan tieteisfiktion ja tieteen vastaista. Myöhemmin ilmaantui termi kyberpunk, joka yhdistää luontevasti alamaailman, eli low life ja korkean tekniikan, eli high tech. Kyberpunk-kirjallisuudessa tärkeässä ovat tulevaisuuden hakkerit, tekoäly, kyborgit, eli biologiset eliöt ja suuryhtiöt. Nykyään puhutaan myös spekulatiivisesta fiktiosta, joka tarkoittaa kauhua, fantasiaa, ja tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden isäksi kutsutaan ranskalaista Jules Verneä, joka kertoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, että ilmaa raskaammat lentolaitteet, eli lentokoneet ovat tulevaisuudessa suuremmassa arvossa kuin ilmaa kevyemmät eli kuumailmapallot. Lajityyppi on ollut useita vaiheita 1950-luvun tummanpuhuvasta maailmanlopun kirjallisuudesta aina 1970-luvun tapetilla olleeseen feminismiin ja 1980-luvulla vallinneeseen kyberpunkin virtauksiin asti.

Suomalainen tieteiskirjallisuus on maailmalla tunnettua

Nykyään tieteiskirjallisuuteen kuuluu useita alalajeja. Tunnettua on, että valtavirtakirjallisuus käyttää yleisesti myös tieteiskirjallisuuden aineksia. Tieteiskirjallisuuden kerronta on usein selkeämpää ja suoraviivaisempaa kuin yleisen kaunokirjallisuuden. Vuoden 1917 eli itsenäisyyden jälkeen ilmestyi monia teoksia, jotka edustivat Euroopassa lajityyppiä tulevaisuuden sodasta. Jännitysromaanit kertoivat monista tulevaisuuden keksinnöistä,kuten aika- ja avaruusmatkoista. 1940-luvun lopussa tieteiskirjallisuus oli yleisesti nuortenkirjallisuutta, ja nykyaikaisen tieteiskirjallisuuden käsite tuli Suomessa 1950-luvulla tunnetuksi. Kirjailija Erkki Ahosen suosittu teos, paikka nimeltä Plaston, oli ensimmäinen aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1980-luvulla tieteiskirjallisuutta esille tuoneet harrastajalehdet julkaisivat monia tieteisnovelleja ja samalla vuosikymmenellä myös Suomen tieteiskirjoittajat perustettiin. Suomalaisia korkealuokkaisia tieteisromaaneja ilmestyi säännölliseen tahtiin 1990-luvulta alkaen. Arvostettuja suomalaisia tieteiskirjailijoita ovat esimerkiksi Risto Isomäki ja Hannu RajaniemI. Suomalaista tieteiskirjallisuutta ovat tuottaneet myös Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Pekka Mäkelä, Anne Salminen, Tero Niemi ja Anne Leinonen. Tieteiskirjallisuus määritellään kaunokirjallisuuden genreksi, joka perustuu tekniikan ja tieteen kuviteltuihin tai todellisiin saavutuksiin ja kuvaa potentiaalisia vaihtoehtoisia maailmoja, jotka seikkailuaineksen ohella sisältävät usein yhteiskunnan tai ihmisluonnon kritiikkiä. ”tieteellinen kirjallisuus ennakoi elämää. Se ei kopioi sitä, vaan muovailee sitä tarkoituksensa mukaan.” Lause on tunnetun englantilaisen luonnontieteilijä Charles Darwinin lausuma.

Science Fiction voi olla kuvitteellista tai totuudenmukaista kirjallisuutta

Science fiction, eli sci-fi tai scifi tarkoittaa erilaisia tieteistarinoita, jotka käsittelevät yleensä tekniikan ja tieteen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tavallisia aiheita science fictionille ovat aikamatkailu, avaruus, epätavalliset keksinnöt ja tulevaisuus. Science fiction -teemoja esiintyy kaunokirjallisuuden ohella muun muassa elokuvissa, sarjakuvissa, televisiosarjoissa, tietokone- ja roolipeleissä, sekä kuvataiteessa. Kova science fiction perustuu pääosin olettamuksiin ja luonnontieteisiin teknologian tulevasta kehityksestä tulevaisuudessa. Pehmeä scifi perustuu humanistisiin tieteisiin, kuten politiikkaan, antropologiaan ja psykologiaan. Tieteellinen realismi jättäytyy usein taka-alalle ja tärkeintä osaa esittävät tarinan juoni sekä siinä esiintyvät henkilöhahmot. Pehmeään scifiin luokitellaan poliittisen tai yhteiskunnallisen aspektin sisältävät teokset. Avaruusoopperat puolestaan ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu teknologisesti tai futuristisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta jotka eivät täytä muuten kaikkia scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera luetaan science fictionin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasun perusteella, mutta siinä on mukana myös fantasian piirteitä. BGA Nordic tarjoaa monipuolisen valikoiman albumeja, julisteita ja kehyksiä, ja Science Fiction kirjallisuuden lajina tuo mukanaan upeita teoksia jokaiselle tieteiskirjallisuuden ystävälle.