Suoratoistopalvelut elokuvien katseluun

Striimaus on tänä päivänä monen suomalaisen huulilla. Suoratoisto – tai toiselta nimeltään striimaus (tulee englanninkielen sanasta streaming) – tarkoittaa yksinkertaisimmillaan internetin verkkopalveluiden lataamista ja tiedonsiirtoa. Striimaus eroaa kuitenkin normaalista osasiirrosta (normaali tiedostojen ja elokuvien lataaminen tietokoneelle tai muulle elektroniselle laitteelle) siten, että käyttäjälle tiedoston multimediaa aletaan esittää eli striimata täysin samaan aikaan, kun käyttäjän lähettämä tiedonsiirron tilauspyyntö on saavuttanut tilauksen vastaanottajan.

Miksi striimaus on niin suosittua?

Suoratoistopalvelut eli streaming-palvelut ovat vuosien varrella kasvattaneet yhä enemmän suosiotaan suomalaisten kotisohvilla. Yhä useamman älytelevisiosta, tietokoneesta tai tabletista löytyy vähintäänkin yksi suoratoistopalvelu. Striimauksen suosion takana seisoo sen nopeus, helppous ja saavutettavuus. Netin lukuisat suoratoistopalvelut ovat tuoneet tuhansia elokuvia ja tv-sarjoja suomalaisten ulottuville, missä vaan ja milloin vaan. Mutta tietysti vain silloin, kun laitteesta löytyy toimiva internet-yhteys.

Vaikka striimaus saattaa nimenä kuulostaa haastavalta, ei sen selaaminen ja käyttäminen loppujen lopuksi ole yhtään sen haastavampaa kuin esimerkiksi teksti-TV:n käyttäminen. Vaikka lataaminen voi vaatia jonkin verran elektroniikkataitoja, on itse sovelluksen käyttäminen ja elokuvien selailu suhteellisen helppoa. Laitteeksi käy mikä tahansa älytoiminnolla ja internet-yhteydellä varustettu laite, aina älytelevisiosta tablettiin tai kosketusnäytöllä varustettuun puhelimeen.

Esimerkiksi Mresell-nettikaupasta ostettu käytetty ja edullisempi Applen kone tai tabletti sopii siis loistavasti elokuvien ja tv-sarjojen katseluun. Sovellus ei vaadi laitteelta ammattimaisen suurta muistia tai prosessoria. Katselu käy näppärästi myös edullisilla älypuhelimilla ja televisiolla aina silloin, kun sen uusin päivitys tukee suoratoistopalvelun vaatimuksia. Jokaisen suoratoistopalvelun laitekohtaiset vaatimukset kannattaa aina tarkistaa etukäteen, ja ne voivat vaihdella palveluittain.

Mistä löytää itselleen parhaan suoratoistopalvelun elokuvien katseluun?

Vaikka suoratoistopalveluiden suosio on kasvanut räjähdysmäisesti eritoten viime vuosien aikana, löytyy eri palveluiden välillä hurjasti eroja. Suomalaisten ylivoimaisesti suosituimmat suoratoistopalvelut lienevät kuitenkin Netflix, HBO ja Viasatin Viaplay. Oikean suoratoistopalvelun valinta riippuu täysin käyttäjästä. Siinä missä HBO kiinnostaa eniten erityisesti pohjoismaalaisten ja brittiläisten sarjojen seuraajia, samalla on Netflix panostanut huikeita summia omaan Netflix Original -tuotantoon, jonka joukosta löytyy muun muassa Oscar-voittaja Roma ja kriitikoiden ylistämät Bird Box, Okja ja I Am the Pretty Thing That Lives in the House.

Viaplay ja C More Play taas ovat nimensä mukaisesti Viasatin ja C Moren kanavapakettien suoratoistopalveluita, jotka keskittyvät eritoten juuri omilla kanavillaan esitettyjen elokuvien ja tv-sarjojen suoratoistoon. Näin katsojat eivät ole riippuvaisia tietyn elokuvan tai tv-sarjan aikataulusta, vaan omia suosikkeja voi seurata juuri silloin, kun itselle sopii. Viaplay ja C More Play sopivat loistavasti myös penkkiurheilijoille, sillä näiden suoratoistopalveluiden valikoimasta löytyy esimerkiksi Netflixiin ja HBO:hon verrattuna huomattavasti enemmän urheilua.

Suoratoistopalvelun sisällön lisäksi myös hinta vaikuttaa. Suurin osa palveluista tarjoaa asiakkailleen 7-30 päivän ilmaisen kokeilujakson. Sen aikana käyttäjä voi tutustua huoletta palvelun elokuviin ja tv-sarjoihin, ja kokeilujakson loputtua päättää asiakkuuden ilman lisämaksua, jos palvelun laatu, käytettävyys ja ennen kaikkea sisältö eivät vakuuta. Suoratoistopalveluiden hinnat liikkuvat yleensä noin 10-30 eurossa kuukausittain, riippuen jäsenyydestä (esimerkiksi Basic tai Premium) ja siitä, kuinka monta henkilöä voi palvelua samaan aikaan käyttää. Vaikka 30 euron kuukausimaksu saattaakin kuulostaa hurjalta, voi se osoittautua loppujen lopuksi yllättävän edulliseksi vaihtoehdoksi erityisesti niille elokuvafriikeille, jotka ahmivat useamman elokuvan tai tv-sarjan viikossa!

Kirjasta elokuvaksi

Kirja ja elokuvakäsikirjoitus

Elokuvat kiehtovat lähes kaikkia ihmisiä jollain tavalla. Jokaisella on varmasti joku suosikkielokuva tai elokuvagenre jota rakastaa katsoa. Joku saattaa viehättyä musikaaleista ja tanssielokuvista, kun joku toinen taas haluaa katsoa ja kokea piinaavaa jännitystä elokuvan muodossa. Välillä on ehkäpä parasta vain heittää aivot narikkaan ja katsoa supersankarielokuvaa, jossa elokuvan sankari murskaa vastustajansa, ja siinä sivussa suurimman osan kaupungin rakennuksista ja autoista.

Hyvä tarina viehättää aina ja pitää katsojan otteessaan läpi elokuvan. Mistä hyvät tarinat on sitten tehty? Moni kassamagneetiksi osoittautunut elokuva pohjautuu suosittuun kirjaan. Joukossa on toki paljon sellaisiakin elokuvia, joihin on suoraan luotu tarina ja elokuvan käsikirjoitus. Yllättävän moni elokuva on kuitenkin saanut alkunsa kirjasta, niitä kun on paljon helpompi kirjoittaa. Suosittu kirja on yleensä myös taloudellisesti varmempi sijoitus elokuvaksi kuin ihka uusi tarina. Jos lukijat ovat pitäneet jostain kirjasta, tykätään siitä todennäköisesti myös elokuvana, ja silloin sen filmaaminen ei ole taloudellisesti niin valtava riski.

Harry Potter ja muut kirjoina tunnetut

Viime vuosina on kuvattu elokuvaksi monia suosittuja nuorten kirjasarjoja. Hyvänä esimerkkinä toimii ”Harry Potter” – kirjasarja, jossa seurataan nuoren velhon elämää Tylypahkan velhokoulussa. Toinen suosittu elokuvaksi käännetty kirjasarja on ”Twilight”, joka taas kertoo vampyyrien ja ihmissusien elämästä tavallisten ihmisten parissa. Muita suosittuja kirjoja, joista on tehty elokuva tai elokuvasarja ovat olleet muun muassa ”Divergent – Outolintu”, ”Nälkäpeli” ja ”Labyrintti”. Kaikki nämä ovat osoittautuneet suosituiksi myös elokuvan muodossa. Oma lukunsa on tietysti Tolkienin eepoksesta ”Taru Sormusten Herra” kuvattu kolmen elokuvan sarja, joka rikkoi kaikki ennätykset lipputulojen ja palkintojen suhteen.

Kaikkia näitä voi tietysti pitää suhteellisen varmoina valintoina kun mietitään kuvattavia elokuvia. Suurin osa katsojista on jo tiennyt tarinan, lukenut kirjan, tykännyt siitä, ja haluaa todennäköisesti nähdä myös elokuvan. Kaikki ei kuitenkaan aina välttämättä ole niin yksinkertaista. Elokuvan tekijöiden täytyy olla hyvä ja osaava tiimi. Ammattilaisten käsissä hyvästä kirjasta varmasti saadaan myös hyvä elokuva aikaiseksi. Aina on olemassa kuitenkin riskejä, jotka pitää huomioida. Elokuviin halutaan monesti jotain tunnettuja näyttelijöitä houkuttelemaan katsojia. Jos elokuvaan valitaan täysin kokematon näyttelijäkaarti, on mahdollista että yleisö ei kiinnostukaan elokuvasta halutulla tavalla.

Käsikirjoittajan merkitys

Joskus elokuva voi tietysti iskeä yleisöön vaikka tarina ei olisikaan ennalta tuttu. Riskit ovat kuitenkin aina suurempi tässä tapauksessa. Kun tarinaa lähdetään muotoilemaan, eli tehdään contouring, niin on tärkeää että pystyy näkemään valmiin elokuvan mielessään. Miltä mikäkin näyttää valmiina katsojan silmissä. Pelkkä hyvä tarinakaan ei pelkästään riitä, vaan on pystyttävä ajattelemaan elokuvan tunnelmaa, käännekohtia, miltä ne tuntuvat katsojasta ja niin edelleen. Hyvät käsikirjoittajat erottuvat tässä selvästi, ja heillä onkin kyky puhaltaa tarina henkiin, sen sijaan että vain kirjoittaisivat tarinan tapahtumat paperille puhtaaksi. Mainioita esimerkkejä onnistuneista tarinoista ja elokuvista ovat muun muassa ”Forrest Gump” sekä ”Inception”.

Kirjoja kirjoitetaan kuitenkin koko ajan lisää, ja varmasti myös elokuvien tekijät seuraavat niiden kehitystä innolla. Aina tietyin väliajoin tulee jokin menestyskirja tai -kirjasarja, joka vie lukijoiden sydämet. Tämä luonnollisesti kiinnostaa heti elokuvateollisuutta, sillä moni lukija jopa odottaa että näkisi oman suosikkikirjansa tarinan valkokankaalla.

Elokuvat 2018

Vuosi vaihtui, ja vuosi 2019 kulkee kohti kevättä. Edellisen vuoden elokuvista julkaistaan dvd- ja bluray -versiot usein näin alkuvuonna ja keväällä. Tässä vaiheessa on siis hyvä vilkaista hieman taaksepäin, mitä vuosi 2018 meille elokuvissa tarjosikaan. Mistä tuli hitti, ja mikä inspiroi uusimpaan muotiin Kids Brand Storen kaltaisissa vaateliikkeissä?

Kotimaisen tähteyden huipentuma

Yksi puhutuimmista elokuvista viime vuonna oli BlacKkKlansman. Tässä Spike Leen ohjaamassa, ja osin myös käsikirjoittamassa, elokuvassa kerrotaan tositapahtumiin perustuva tarina Ku Klux Klan seuraan soluttautuneesta Ron Stallworthista. Elokuva sai peräti kuusi Oscar-ehdokkuutta tämän vuoden 2019 Oscareihin mm. gategoriassa paras elokuva. Suomessa elokuvan näkyvyyttä lisäsi tietysti kotimaisen vahvistuksemme Jasper Pääkkösen rooli rasistisena Felix Kendricksonina. Elokuva ja myös Pääkkösen roolisuoritus on saanut rutkasti kehuja, niin kriitikoilta kuin katsojiltakin.

Elokuvat musiikista, ja musiikki elokuvissa

Mennyt vuosi tarjosi myös useamman musiikkipainotteisen elämänkertaelokuvan. Suurin niistä lienee Bohemian Rhapsody, elokuva Queen -yhtyeestä ja etenkin sen keulakuva Freddie Mercurystä. Elokuvaa odotettiin ristiriitaisin tunnelmin, mutta se oli Suomessakin vuoden kolmanneksi katsotuin elokuva. Se oli myös viiden Oscarin ehdokas, ja Golden Globella palkittu vuoden paras elokuva.

Samoihin aikoihin julkaistiin myös uudelleen filmatisointi Star is Born. Kyseessä on rakkaustarina kokeneesta muusikosta ja uransa alkuvaiheilla kamppailevasta artistista. Huomiota vei tässä yhdysvaltalaisessa musikaalielokuvassa Lady Gagan päärooli Bradley Cooperin rinnalla. Se oli rooli, joka toi Gagalle Oscar ehdokkuuden parhaasta naispääosasta. Elokuvan kappale Shallow voitti myös Golden Globen, ja kahmaisi Gagan ehdokkuuden ohella seitsemän muutakin ehdokkuutta Oscareihin.

Kauhua ja erikoisuuksia

Alkuvuoden 2018 suuri keskustelun aihe oli Guillermo del Toron The Shape of Water. Elokuvaa on syystäkin kehuttu del Toron parhaaksi elokuvaksi, ja se kahmi alkuvuoden ilmestymisestään huolimatta huikeat 13 Oscar -ehdokkuutta. Elokuva on hieno keskittymä siitä, kuinka mitään ei saisi arvostella ja tuomita ulkonäön perusteella, sekä mihin ennakkoluulot ja pelot johtavat. Salaisen tutkimuslaitoksen mykkä siivooja löytää elämänsä rakkauden suljettuna säiliöön. Fantasiaelokuva kasvaa suureksi teokseksi, joka herätti keskustelua aina oheistuotteitaan myöden.

Tottahan vuoteen pitää mahtua myös pari kappaletta kriitikoiden kehumaa kauhua. Viime vuonna niitä olivat Hiljainen paikka, sekä Hereditary – Pahan perintö. Hereditary on näistä vähemmän pinnalle noussut Ari Asterin debyyttiohjaus. Hereditary ei ole säikyttelyelokuva, vaan enemmänkin ahdistava sellainen. Erityisesti perheellisille elokuva toimii kauhuleffana lapsitähtensä ansiosta, mutta kyllä siihen vertakin on saatu sopimaan.

Hiljainen paikka -elokuvan idea selvisi suurelle osalle jo trailereista. Ääntäkään ei saa päästää, tai maapallolle ilmestyneet otukset silpovat palasiksi. Elokuvaa on kehuttu juuri tunnelmastaan. Siitä kuinka se pitää otteessaan, ja millaista on kun jokainen ääni ratkaisee.

Supersankarit ovat edelleen täällä

Vuoden 2019 yksi odotetuimpia elokuvia on Marvelin Avengers. Viime vuonna potin räjäytti kuitenkin erilainen Marvel sankari Black Panther, joka nousi eritoten Yhdysvalloissa kovaan hypetykseen. Harvemmin näkee tämän mittaluokan elokuvaa, jossa lähes kaikki näyttelijät ovat tummaihoisia. Historiallinen merkitys ja roolimallit ovat siis taatut. Saipa elokuva ylistystä myös Oscareissa seitsemällä ehdokkuudellaan, ollen näin ensimmäinen supersankarielokuva parhaan elokuvan kategoriassa.

Myös Hämähäkkimies palasi valkokankaalle, tällä kertaa animaation muodossa. Spider-Man: Into the Spider-verse on täyspitkä animaatio useammalla hämähäkkimiehellä, sillä se yhdistää nimensä mukaisesti useamman universumin ja kasvutarinat. Luvassa mielenkiintoinen, hahmolle uskollinen ja vauhdikas versio seittisankarista.

Peppi Pitkätossu on mahtava roolimalli

Peppi Pitkätossu roolimallina

Peppi Pitkätossu on itsenäinen oman tiensä kulkija, siis upea roolimalli tytöille ja nuorille naisille. Itse asiassa koko naissukupuolelle, sillä Peppi tiesi aina mitä tahtoi. Pepiltä ei mennyt koskaan ”sormi suuhun”, vaan jokaiseen eteen tulevaan tilanteeseen oli olemassa aina käytännöllinen ratkaisu. Peppi on hyväntahtoinen anarkisti, joka haluaa kaikille hyvää. Yhteiskunta on aina sovittanut naisen tiettyyn rooliin ja nuorella naisella on aina ollut elämässä vähemmän liikkumavaraa kuin nuorella miehellä. Peppi on vilkas, auttavainen ja hyväntahtoinen ilopilleri, joka ei ole kaavoihin kangistunut. Peppiä ei voi ohjata sitoutumaan tiettyyn tapaa olla ja elää, vaan Peppi viisaana nuorena naisena valitsee elämänsä suunnan viisaasti itse.

Peppi on pirteä ja pippurinen

Peppi on voimakastahtoinen nuori nainen, mutta ystävällinen, sisukas ja pippurinen. Peppi asuu yksin isossa talossa, apinan ja hevosen kanssa. Hänellä on seuraa rakkaista eläimistä, mutta samalla luja vastuu heidän hyvinvoinnistaan. Pepille ei kukaan aseta rajoja, sillä hänellä ei ole äitiä ja isä on jatkuvasti merillä. Peppi on itsenäinen oman tiensä kulkija, joka viis veisaa muiden mielipiteistä ja asetetuista sovinnaisuussäännöistä. Hän käyttää luovuutta pärjätäkseen päivästä toiseen. Luovuutta tarvitaan myös nykyään, koulussa, työssä ja harrastuksissa. Peppi on vahva ja rohkea. Hän ei lannistu vastoinkäymisistä, vaan laittaa rohkeasti toimeksi. Peppi on turva ja tuki suojattuun elämään tottuneelle Tommille ja erityisesti Annikalle, joka on pieni ja lainkuuliainen tyttö. Pepin seurassa Annika tuntee olonsa turvalliseksi. Pepillä on oma persoonallinen tyylinsä myös pukeutumisessa. Peppi-kengät ovat pitkät, joilla voi heilutella varpaita vapaasti, joten ole kuin Peppi ja hanki yhtä valloittavat kengät vagabond nettikaupasta.

Kukapa meistä ei iloista Peppiä tuntisi. ”Täältä tulee Peppi Pitkätossu ja niin edelleen.” Useampi meistä on varmasti kuullut puhuttavan maailmankuulusta, ruotsalaisesta lastenkirjailija Astrid Lindgrenistä ja hänen Peppi Pitkätossu kirjoistaan. Astrid Lindgren kehitti suositun Peppi-hahmon tyttärensä iloksi 1940-luvun alkuvuosina. Hän osallistui Peppi Pitkätossu -teoksellaan lastenkirjallisuuden kilpailuun vuonna 1945 ja voitti sen. Maailmankuulu ja suosittu Peppi Pitkätossu jakaa ihmisten mielipiteet. Peppi on toisille kuriton lapsi, jonka tekemisille jonkun pitäisi asettaa selkeät rajat. Monille Peppi on kuitenkin aitoa elämäniloa oleva, oman tiensä kulkija ja loistava roolimalli. Nykyään monet kirjallisuudentutkijat ovat pohtineet Pepin merkitystä tyttöjen ja naisten elämään myös feministisestä näkökulmasta.

Peppi luottaa nykyhetkeen ja tulevaan

Voidaankin sanoa, että Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu on oiva roolimalli kenelle tahansa naiselle, iästä riippumatta. Monille lukijoille Peppi hahmona on avautunut vasta aikuisena. Peppi on valloittava, vahva ja rohkea. Pepin esimerkin seuraaminen tietyissä luonteenpiirteissä nykyään kannattaa, sillä kouluttautuminen, työelämä, työpaikan valinta ja mahdollinen uudelleen kouluttautuminen vaativat ihmisiltä usein kekseliäisyyttä ja oivalluksia. Tämän päivän Peppi Pitkätossu on rohkea, joka asettaa elämälleen tavoitteet ja toimii saavuttaakseen ne. Peppi Pitkätossu on monen roolimalli, eikä todellakaan syyttä.

Tieteiskirjallisuuden kehitys

Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kuuluisa kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tekniikan ja tieteen vaikutusta ihmiseen ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Science fiction termi on amerikkalaisen Hugo Gernsbackin keksimä, kun taas Suomessa tieteiskirjallisuus termin on luonut tohtori Eino Kauppinen 1950-luvun alkupuolella. Tieteiskirjallisuus sisältää monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden kulta-aika oli 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun. Kulta-aikaa seurasi aika, joka oli pohjimmiltaan tieteisfiktion ja tieteen vastaista. Myöhemmin ilmaantui termi kyberpunk, joka yhdistää luontevasti alamaailman, eli low life ja korkean tekniikan, eli high tech. Kyberpunk-kirjallisuudessa tärkeässä ovat tulevaisuuden hakkerit, tekoäly, kyborgit, eli biologiset eliöt ja suuryhtiöt. Nykyään puhutaan myös spekulatiivisesta fiktiosta, joka tarkoittaa kauhua, fantasiaa, ja tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden isäksi kutsutaan ranskalaista Jules Verneä, joka kertoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, että ilmaa raskaammat lentolaitteet, eli lentokoneet ovat tulevaisuudessa suuremmassa arvossa kuin ilmaa kevyemmät eli kuumailmapallot. Lajityyppi on ollut useita vaiheita 1950-luvun tummanpuhuvasta maailmanlopun kirjallisuudesta aina 1970-luvun tapetilla olleeseen feminismiin ja 1980-luvulla vallinneeseen kyberpunkin virtauksiin asti.

Suomalainen tieteiskirjallisuus on maailmalla tunnettua

Nykyään tieteiskirjallisuuteen kuuluu useita alalajeja. Tunnettua on, että valtavirtakirjallisuus käyttää yleisesti myös tieteiskirjallisuuden aineksia. Tieteiskirjallisuuden kerronta on usein selkeämpää ja suoraviivaisempaa kuin yleisen kaunokirjallisuuden. Vuoden 1917 eli itsenäisyyden jälkeen ilmestyi monia teoksia, jotka edustivat Euroopassa lajityyppiä tulevaisuuden sodasta. Jännitysromaanit kertoivat monista tulevaisuuden keksinnöistä,kuten aika- ja avaruusmatkoista. 1940-luvun lopussa tieteiskirjallisuus oli yleisesti nuortenkirjallisuutta, ja nykyaikaisen tieteiskirjallisuuden käsite tuli Suomessa 1950-luvulla tunnetuksi. Kirjailija Erkki Ahosen suosittu teos, paikka nimeltä Plaston, oli ensimmäinen aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1980-luvulla tieteiskirjallisuutta esille tuoneet harrastajalehdet julkaisivat monia tieteisnovelleja ja samalla vuosikymmenellä myös Suomen tieteiskirjoittajat perustettiin. Suomalaisia korkealuokkaisia tieteisromaaneja ilmestyi säännölliseen tahtiin 1990-luvulta alkaen. Arvostettuja suomalaisia tieteiskirjailijoita ovat esimerkiksi Risto Isomäki ja Hannu RajaniemI. Suomalaista tieteiskirjallisuutta ovat tuottaneet myös Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Pekka Mäkelä, Anne Salminen, Tero Niemi ja Anne Leinonen. Tieteiskirjallisuus määritellään kaunokirjallisuuden genreksi, joka perustuu tekniikan ja tieteen kuviteltuihin tai todellisiin saavutuksiin ja kuvaa potentiaalisia vaihtoehtoisia maailmoja, jotka seikkailuaineksen ohella sisältävät usein yhteiskunnan tai ihmisluonnon kritiikkiä. ”tieteellinen kirjallisuus ennakoi elämää. Se ei kopioi sitä, vaan muovailee sitä tarkoituksensa mukaan.” Lause on tunnetun englantilaisen luonnontieteilijä Charles Darwinin lausuma.

Science Fiction voi olla kuvitteellista tai totuudenmukaista kirjallisuutta

Science fiction, eli sci-fi tai scifi tarkoittaa erilaisia tieteistarinoita, jotka käsittelevät yleensä tekniikan ja tieteen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tavallisia aiheita science fictionille ovat aikamatkailu, avaruus, epätavalliset keksinnöt ja tulevaisuus. Science fiction -teemoja esiintyy kaunokirjallisuuden ohella muun muassa elokuvissa, sarjakuvissa, televisiosarjoissa, tietokone- ja roolipeleissä, sekä kuvataiteessa. Kova science fiction perustuu pääosin olettamuksiin ja luonnontieteisiin teknologian tulevasta kehityksestä tulevaisuudessa. Pehmeä scifi perustuu humanistisiin tieteisiin, kuten politiikkaan, antropologiaan ja psykologiaan. Tieteellinen realismi jättäytyy usein taka-alalle ja tärkeintä osaa esittävät tarinan juoni sekä siinä esiintyvät henkilöhahmot. Pehmeään scifiin luokitellaan poliittisen tai yhteiskunnallisen aspektin sisältävät teokset. Avaruusoopperat puolestaan ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu teknologisesti tai futuristisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta jotka eivät täytä muuten kaikkia scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera luetaan science fictionin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasun perusteella, mutta siinä on mukana myös fantasian piirteitä. BGA Nordic tarjoaa monipuolisen valikoiman albumeja, julisteita ja kehyksiä, ja Science Fiction kirjallisuuden lajina tuo mukanaan upeita teoksia jokaiselle tieteiskirjallisuuden ystävälle.

Miksi The Notebook on niin suosittu elokuva?

The Notebook – Rakkauden sivut -elokuva on suosittu monestakin syystä. Kerromme tällä sivulla muutamia seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet elokuvan suureen suosioon.

Mukaansa tempaava tarina, johon on helppo samaistua

Elokuvan romanttinen tarina on mukaansa tempaava ja siihen on helppo samaistua. Lähes jokainen meistä muistelee varmasti silloin tällöin omaa ensirakkauttaan ja tässä elokuvassa kerrotaan juuri ensirakkaudesta, joka kehittyy eliniän kestäväksi rakkaudeksi, minkä väliin mikään, ei edes vakava sairaus, ei voi tulla. Elokuva perustuu Kuuntele vain muistojasi -nimiseen romaaniin, jonka on kirjoittajut Nicholas Sparks. Toinen tarinan keskeinen teema on rakkaus, joka ei saa ympäröivässä yhteisössä muiden hyväksyntää. Jos olet joskus ollut palavasti rakastunut henkilöön, jota läheisesti eivät hyväksy, antaa The Notebook – Rakkauden sivut -elokuva melkoisen samaistumiskohteen.

Hyvät näyttelijäsuoritukset

Elokuvan pääosien näyttelijät tekevät elokuvassa huimat roolisuoritukset. Rachel McAdams ja Ryan Gosling tekevät hahmoista tunteineen aidontuntuisia. Ryan Gosling on vuonna 1980 syntynyt näyttelijä sekä muusikko, joka on ansainnut Golden Globe -palkinnon. The Notebookin lisäksi hän on näytellyt esimerkiksi Blue Valentine -elokuvassa. Rachel McAdams puolestaan syntyi vuonna 1978 ja on näytellyt The Notebookin lisäksi esimerkiksi Kuokkavieraat-elokuvassa.

Millainen on tänä vuonna ilmestynyt Paddington 2 -elokuva?

Paddington-fanit saivat tänä vuonna mukavan yllätyksen, koska Paddingtonin tarina sai jatkoa elokuvan jatko-osan muodossa. Millaisesta elokuvasta sitten on kyse? Kerromme tällä sivulla lyhyesti Paddington 2 -elokuvan pääteemoista.

Paddingtonin tausta

Michael Bond loi rakastetun Karhuherra Paddingtonin ja Karhuherran ensimmäinen tarina julkaistiin kirjana 1958. Tässä tarinassa Brownit ottavat Paddingtonin kotiinsa asumaan löydettyään tämän yksin Paddingtonin rautatieasemalta. Karhuherra on kotoisin Perusta ja hänen kaulassa on lappu, jossa pyydetään pitämään Karhuherrasta huolta. Kirjojen suuresta suosiosta kertoo se, että niitä on käännetty kaikkiaan yli 40 eri kielelle. Lisäksi kirjoja on myyty yli 35 000 000 kappaletta.

Suloinen karhuhahmo on ihastuttanut lapsia jo useamman sukupolven ajan. Paddingtonissa vain on sitä jotakin, mikä on tehnyt tästä Karhuherrasta erityisen suositun hahmon.

Mistä Paddington 2 -elokuva kertoo?

Uudessa Paddington 2 -elokuvassa Paddington on asettunut Brownien luokse ja on onnellinen elämäänsä. Hän on hurmannut yhteisönsä iloisuudellaan sekä marmelaadillaan. Elokuvassa Lucy-tädin 100-vuotissyntymäpäivälahja aiheuttaa Paddingtonille päänvaivaa. Löydettyään mieleisen lahjan Paddingtonin on vielä ansaittava rahat lahjan ostoa varten. Tästä syystä hän pestautuukin monenlaisiin hanttihommiin voidakseen ilahduttaa tätiään. Lahjaksi valikoitunut kirja ehditään kuitenkin varastaa ennen kuin Lucy-täti saa lahjansa ja Paddington yrittääkin selvittää yhdessä Brownien kanssa, kuka kirjan on varastanut. Elokuvan ikäraja on seitsemän vuotta.

Millaisia elokuvia ilmestyi vuonna 2017?

Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan lisäksi vuonna 2017 ilmestyi paljon muitakin elokuvia, joista osa oli hittejä ja osa huteja. Esittelemme tällä sivulla joitakin tämän vuoden aikana ilmestyneitä elokuvia.

Home Again – Rakkaus muuttaa taloon

Home Again – Rakkaus muuttaa taloon -elokuva, jossa on sekä draaman että komedian piirteitä, ei välttämättä ole aivan räjäyttänyt kriitikoiden tajuntaa. Kyseessä onkin sellainen perusharmiton elokuva, jonka voi valita vaikkapa ajanvietteeksi kaverusten yhteiseen leffailtaan. Elokuvan päähenkilö on Alice Kinney, jolla on kaksi pientä tyttöä. Alice on eronnut lasten isästä ja päättää muuttaa takaisin vanhaan kotikaupunkiinsa. Pian Alicen elämästä ei puutu miehiä, joten luvassa on komediaa ja draamaa.

Paddington 2

Paddington-faneille on ollut tänä vuonna luvassa hyviä uutisia, sillä Paddington 2 -elokuva sai ensi-iltansa tänä vuonna. Suloinen karhuherra Paddington ei jätä ketään kylmäksi ja elokuvan teemakin on tärkeä, sillä elokuva kertoo ystävällisyyden voimasta. Tämä elokuva on hyvä valinta koko perheen yhteiseen leffailtaan.

The Killing of a Sacred Deer

Kauhun ja draaman ystäviä hemmoteltiin tänä vuonna The Killing of a Sacred Deer -elokuvalla, jonka maailma on vähintäänkin vinksahtanut ja absurdi. Elokuvan maailmaa voi kuvata jopa ahdistavaksi sen sisältämän kauhun vuoksi. Tämä elokuva ei ehkä sovikaan kaikista herkimmille katselijoille eikä perheen pienimmille.

Uusin Tuntematon sotilas -elokuvaversio on vuoden 2017 hitti

Suomi täyttää vuonna 2017 kunnioitettavat 100 vuotta. Tämä onkin hyvä ajankohta julkaista uusin Tuntematon sotilas -elokuvaversio – voidaanhan elokuva nähdä jopa kunnianosoituksena sotiemme veteraaneille, joiden ansiosta saamme elää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa.

Tuntemattomasta sotilaasta löytyy monia suomalaisia arkityyppejä

Väinö Linnan romaaniin perustuva Tuntematon sotilas on niin suosittu sekä kirjana että elokuvana, että sen hahmoista on alkanut muodostua jopa tietynlaisia suomalaisia arkityyppejä.

Jokainen kirjan lukenut tai elokuvan katsonut muistaa varmasti ainakin Antero Rokan, joka on eräs tarinan tunnetuimmista hahmoista. Väinö Linna on kertomansa mukaan käyttänyt hahmon esikuvana omaa asetoveriaan Pylkäsen Viljamia. Rokka on konekiväärikomppaniansa iäkkäimpiä sotilaita ja hän on ehtinyt jo kokea sodan kauhut talvisodan aikana. Tämä kokemus näkyy Rokan olemuksessa ja häntä pidetäänkin erittäin hyvänä taistelijana. Päällystölle Rokka kuitenkin aiheuttaa harmaita hiuksia, koska hänen on vaikea totella ylhäältä annettuja käskyjä. Rokka ei pokkuroi ylempiään, minkä vuoksi hahmo kelpaa suomalaisten esikuvaksi. Hän ei teitittele ylempiään ja hänen itsekunnioituksensa on korkealla.

Uusi Tuntematon sotilas on jakanut mielipiteet

Uusin, Aku Louhimiehen ohjaama, elokuvaversio Tuntemattomasta sotilaasta sai ensi-iltansa tänä vuonna. Ennen Aku Louhimiestä Väinö Linnan sotaromaanin pohjalta ovat filmanneet Edvin Laine sekä Rauni Mollberg. Laineen versio sai ensi-iltansa 1955 ja Mollbergin 1985. Aku Louhimiehen ohjaama elokuvaversio on saanut osakseen sekä ylistystä että parjausta. Osa veteraaneista on ollut sitä mieltä, että elokuvassa on liikaa meteliä. Tämä on varmastikin elokuvan tehostekeino, jonka avulla elokuvasta on pyritty luomaan mahdollisimman vaikuttava elämys.

Kyseisen elokuvaversion kuvaaminen alkoi vuoden 2016 kesäkuussa Kymenlaaksossa. Kymenlaakson lisäksi elokuvaa kuvattiin esimerkiksi Helsingissä ja Pohjois-Karjalassa. Kuhmo on elokuvan talvikohtausten kuvauspaikka. Elokuva on kiinnostanut katsojia kotimaassa; avausviikonloppunaan se keräsi eniten katsojia koko suomalaisen elokuvahistorian aikana 121 827 katsojalla. Ainoastaan Star Wars: The Force Awakens vuodelta 2015 sekä 007 Spectre vuodelta 2015 ovat pärjänneet avausviikonloppunaan Tuntematonta sotilasta paremmin Suomessa. Toisen esitysviikkonsa aikana Tuntematon sotilas nousi vuoden katsotuimmaksi elokuvaksi. Huimat 364 468 katsojaa on nähnyt elokuvan 5.11.2017 mennessä.

Suosittuja lasten elokuvia

Esittelemme tällä sivulla muutaman erityisen suositun lasten elokuvan, joita voidaan pitää jopa klassikoina. Disney on kunnostautunut erityisen hyvin tällä saralla. Monet Disneyn elokuvat saavat myös aikuiset liimautumaan tiiviisti ruudun ääreen. Hyvin piirretyt hahmot, mukaansa tempaava tarina sekä kaunis musiikki ovat Disneyn suosion avaimia. Monista Disneyn hahmoista on tullut erittäin suosittuja lasten keskuudessa ja niiden ympärillä pyörii melkoiset oheistuotemarkkinat.

Leijonakuningas

Leijonakuningas on eräs Disneyn suosituimmista ja suurinta suosiota saavuttaneista piirretyistä elokuvista. Elokuva valmistui vuonna 1994 ja se on kestänyt hyvin ajan patinaa, sillä vielä nykyisinkin lapset ympäri maailman pitävät Leijonakuningasta huippuleffana. Elokuva on saanut myös jatko-osia: Leijonakuningas 2 – Jylhäkallion ylpeys sekä Leijonakuningas 3 – Hakuna Matata. Tällä hetkellä Leijonakuningaasta kehitellään näyteltyä versiota, jonka tavoitteena on päästä ensi-iltaan vuoden 2019 heinäkuussa. Onkin mielenkiintoista, miltä Leijonakuningas näyttää näyteltynä! Leijonakuninkaan päähahmo on Simba, leijonakuninkaan ja kuninkaan puolison urospentu. Simban on tarkoitus hallita Jylhämaata isäkuninkaan jälkeen. Leijonakuninkaassa korostuu ystävyyden voima.

Liisa Ihmemaassa

Liisa Ihmemaassa on todellinen klassikkoelokuva. Lewis Carroll loi Ihmemaan, josta ei yllätyksiä puutu ja Liisa hurmaa elokuvan päähenkilönä. Elokuva sai ensi-iltansa sekä Yhdysvalloissa että Suomessa vuonna 1951. Liisan tarinasta alettiin tehdä animaatioelokuvaa Lumikki-elokuvan jälkihuumassa ja onkin mielenkiintoista, että tuon ajan Disneyn elokuvissa naishahmoilla oli niin keskeinen rooli. Lumikki voidaan tosin nähdä hieman avuttomana neitona, jonka prinssi pelastaa pulasta, mutta Liisa on jo astetta rohkeampi ja itsenäisempi uskaltaessaan toistuvasti seikkailemaan jännittävään ja kummalliseen Ihmemaahan ilman haaveidensa prinssiä. Elokuvaprojekti eteni hidasta tahtia ja välillä kuvauksissa pidettiin jopa taukoa. Oli haastavaa saada Ihmemaan tarinat muokattua elokuvassa toimivaksi muodoksi.

Elokuvan hahmojen ulkonäköön liittyy monta mielenkiintoista seikkaa. Ensinnäkin Liisan on kerrottu muistuttavan ulkonäöltään pitkälti hahmon ääninäyttelijää eli Kathryn Beaumontia, englantilaista näyttelijää, joka oli elokuvan kuvaaminen aikaan kymmenvuotias. Myös Jänön sekä Hatuntekijän ulkonäkö muistuttaa kyseisten hahmojen ääninäyttelijöitä. Herttakuningattaren ulkonäköön on juorujen mukaan otettu mallia suositusta juorutoimittajasta, Louella Parsonsista. Elokuvasta puuttuu monia hahmoja, jotka esiityivät alkuperäisteoksissa. Esimerkiksi Herttuatar, Valkoinen ritari ja valekilpikonna jäivät elokuvasta pois.

Eräs hauska oivallus elokuvassa liittyy syntymättömyyspäivien viettoon; Ihmemaassa ei vietetä syntymäpäiviä, vaan syntymättömyyspäiviä, koska syntymäpäiviä voi viettää vain kerran vuodessa, kun taas syntymättömyyspäiviä kaikkina muina päivinä eli monen monta kertaa vuodessa. Tämä on mahtava oivallus!

Laulut ovat merkittävässä osassa tässä elokuvassa. Sammy Fain kunnostautui elokuvan laulujen säveltäjänä ja Bob Hilliard sanoittajana. On ehkä hieman yllättävää, että elokuvan ihkaensimmäinen teatterikierros oli suuri pettymys taloudellisessa mielessä. Myöskään kriitikot eivät aluksi ylistäneet elokuvaa. Jopa Waltin sanotaan olleen tyytymätön Liisa Ihmemaassa -elokuvaan. Myöhemmin elokuva kuitenkin nousi suureen suosioon.