Tieteiskirjallisuus eli science fiction -kirjallisuus on kuuluisa kirjallisuudenlaji, joka käsittelee tekniikan ja tieteen vaikutusta ihmiseen ja ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Science fiction termi on amerikkalaisen Hugo Gernsbackin keksimä, kun taas Suomessa tieteiskirjallisuus termin on luonut tohtori Eino Kauppinen 1950-luvun alkupuolella. Tieteiskirjallisuus sisältää monia kirjallisuudenlajeja, erityisesti fantasia- ja kauhukirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden kulta-aika oli 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun. Kulta-aikaa seurasi aika, joka oli pohjimmiltaan tieteisfiktion ja tieteen vastaista. Myöhemmin ilmaantui termi kyberpunk, joka yhdistää luontevasti alamaailman, eli low life ja korkean tekniikan, eli high tech. Kyberpunk-kirjallisuudessa tärkeässä ovat tulevaisuuden hakkerit, tekoäly, kyborgit, eli biologiset eliöt ja suuryhtiöt. Nykyään puhutaan myös spekulatiivisesta fiktiosta, joka tarkoittaa kauhua, fantasiaa, ja tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuuden isäksi kutsutaan ranskalaista Jules Verneä, joka kertoi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, että ilmaa raskaammat lentolaitteet, eli lentokoneet ovat tulevaisuudessa suuremmassa arvossa kuin ilmaa kevyemmät eli kuumailmapallot. Lajityyppi on ollut useita vaiheita 1950-luvun tummanpuhuvasta maailmanlopun kirjallisuudesta aina 1970-luvun tapetilla olleeseen feminismiin ja 1980-luvulla vallinneeseen kyberpunkin virtauksiin asti.
Suomalainen tieteiskirjallisuus on maailmalla tunnettua
Nykyään tieteiskirjallisuuteen kuuluu useita alalajeja. Tunnettua on, että valtavirtakirjallisuus käyttää yleisesti myös tieteiskirjallisuuden aineksia. Tieteiskirjallisuuden kerronta on usein selkeämpää ja suoraviivaisempaa kuin yleisen kaunokirjallisuuden. Vuoden 1917 eli itsenäisyyden jälkeen ilmestyi monia teoksia, jotka edustivat Euroopassa lajityyppiä tulevaisuuden sodasta. Jännitysromaanit kertoivat monista tulevaisuuden keksinnöistä,kuten aika- ja avaruusmatkoista. 1940-luvun lopussa tieteiskirjallisuus oli yleisesti nuortenkirjallisuutta, ja nykyaikaisen tieteiskirjallisuuden käsite tuli Suomessa 1950-luvulla tunnetuksi. Kirjailija Erkki Ahosen suosittu teos, paikka nimeltä Plaston, oli ensimmäinen aikuisten tieteisromaani pitkään aikaan. 1980-luvulla tieteiskirjallisuutta esille tuoneet harrastajalehdet julkaisivat monia tieteisnovelleja ja samalla vuosikymmenellä myös Suomen tieteiskirjoittajat perustettiin. Suomalaisia korkealuokkaisia tieteisromaaneja ilmestyi säännölliseen tahtiin 1990-luvulta alkaen. Arvostettuja suomalaisia tieteiskirjailijoita ovat esimerkiksi Risto Isomäki ja Hannu RajaniemI. Suomalaista tieteiskirjallisuutta ovat tuottaneet myös Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Pekka Mäkelä, Anne Salminen, Tero Niemi ja Anne Leinonen. Tieteiskirjallisuus määritellään kaunokirjallisuuden genreksi, joka perustuu tekniikan ja tieteen kuviteltuihin tai todellisiin saavutuksiin ja kuvaa potentiaalisia vaihtoehtoisia maailmoja, jotka seikkailuaineksen ohella sisältävät usein yhteiskunnan tai ihmisluonnon kritiikkiä. “tieteellinen kirjallisuus ennakoi elämää. Se ei kopioi sitä, vaan muovailee sitä tarkoituksensa mukaan.” Lause on tunnetun englantilaisen luonnontieteilijä Charles Darwinin lausuma.
Science Fiction voi olla kuvitteellista tai totuudenmukaista kirjallisuutta
Science fiction, eli sci-fi tai scifi tarkoittaa erilaisia tieteistarinoita, jotka käsittelevät yleensä tekniikan ja tieteen vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tavallisia aiheita science fictionille ovat aikamatkailu, avaruus, epätavalliset keksinnöt ja tulevaisuus. Science fiction -teemoja esiintyy kaunokirjallisuuden ohella muun muassa elokuvissa, sarjakuvissa, televisiosarjoissa, tietokone- ja roolipeleissä, sekä kuvataiteessa. Kova science fiction perustuu pääosin olettamuksiin ja luonnontieteisiin teknologian tulevasta kehityksestä tulevaisuudessa. Pehmeä scifi perustuu humanistisiin tieteisiin, kuten politiikkaan, antropologiaan ja psykologiaan. Tieteellinen realismi jättäytyy usein taka-alalle ja tärkeintä osaa esittävät tarinan juoni sekä siinä esiintyvät henkilöhahmot. Pehmeään scifiin luokitellaan poliittisen tai yhteiskunnallisen aspektin sisältävät teokset. Avaruusoopperat puolestaan ovat tieteistarinoita, jotka on sijoitettu teknologisesti tai futuristisesti edistyneeseen ympäristöön, mutta jotka eivät täytä muuten kaikkia scifin tunnusmerkkejä. Avaruusooppera luetaan science fictionin tyylilajiksi visuaalisen ulkoasun perusteella, mutta siinä on mukana myös fantasian piirteitä. BGA Nordic tarjoaa monipuolisen valikoiman albumeja, julisteita ja kehyksiä, ja Science Fiction kirjallisuuden lajina tuo mukanaan upeita teoksia jokaiselle tieteiskirjallisuuden ystävälle.